rTMS – NeuroPulse-terapia
Magneettistimulaatiota aivojen ja hermoston kuntoutumisen tueksi.
Hinta
alk 90 €
Kesto
30 min
Hyödyt
- Tukee aivojen neuroplastisuutta
- Voi tukea mielialaoireiden hoitoa
- Voidaan käyttää tiettyjen pitkäaikaisten kiputilojen hoidon tukena
- Hoito toteutetaan yksilöllisesti säädetyllä ohjelmalla
- Ei vaadi nukutusta
- Lääkkeetön menetelmä
- Ei toipumisaika
Varaa aika helposti netistä
rTMS – NeuroPulse on ei-invasiivinen neuromodulaatiohoito, jossa aivojen toimintaan vaikutetaan pään ulkopuolelta annettavilla magneettipulsseilla. Hoidon tavoitteena on säädellä valittujen aivoalueiden hermosolutoimintaa ja tukea neuroplastisuutta eli aivojen kykyä mukautua ja muodostaa uusia yhteyksiä.
Hoito ei vaadi nukutusta tai varsinaista toipumisaikaa. Hoidon soveltuvuus, kohdealue ja hoito-ohjelma arvioidaan aina yksilöllisesti.
Miten rTMS – NeuroPulse-terapia toimii?
Hoidossa päähän asetettu magneettikela tuottaa lyhyitä magneettipulsseja. Magneettikenttä läpäisee kallon ja synnyttää aivokuorella pieniä sähkövirtauksia, jotka vaikuttavat kohdealueen hermosolujen aktiivisuuteen.
Stimulaation kohde, taajuus, voimakkuus ja pulssien määrä valitaan hoidon tavoitteen ja käytettävän hoito-ohjelman perusteella. Toistettuna stimulaatio voi tukea hermoverkostojen mukautumista ja neuroplastisuutta.
Kenelle hoito voi sopia?
rTMS-hoitoa voidaan käyttää terveydenhuollossa esimerkiksi:
- masennusoireiden hoitoon
- lääkehoidolle heikosti reagoivan depression hoitoon
- tiettyjen neuropaattisten ja pitkäaikaisten kiputilojen hoidon tukena
- joissakin neurologisissa kuntoutustilanteissa
- muun hoidon ja kuntoutuksen täydentäjänä
Vahvin tutkimusnäyttö koskee depression hoitoa. Muiden psyykkisten ja neurologisten oireiden sekä kivun kohdalla tutkimusnäytön vahvuus ja sopiva hoitomenetelmä vaihtelevat.
rTMS ei korvaa lääkärin tutkimusta, diagnoosia, lääkehoitoa, psykoterapiaa tai muuta tarpeellista kuntoutusta. Diagnosoidun psykiatrisen tai neurologisen sairauden hoidossa tarvitaan hoitavan lääkärin arvio ja yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Miltä hoito tuntuu?
Hoidon aikana päänahalla voi tuntua rytmistä naputusta, kihelmöintiä tai lihasten pientä nykimistä. Laitteesta kuuluu toistuvia napsahduksia, minkä vuoksi hoidossa käytetään kuulonsuojaimia.
Hoito on yleensä hyvin siedetty, mutta sitä ei voida luvata täysin kivuttomaksi. Voimakkuutta voidaan säätää asiakkaan tuntemusten ja hoito-ohjelman sallimissa rajoissa.
Milloin vaikutuksia voi huomata?
Hoitovaste on yksilöllinen. Muutoksia voidaan havaita useamman hoitokerran jälkeen, mutta yhdestä hoidosta ei yleensä voida päätellä hoitosarjan vaikuttavuutta.
Tuloksiin vaikuttavat muun muassa hoidettava oire, stimulaation kohde, käytetty hoito-ohjelma, hoitokertojen määrä ja muu samanaikainen hoito.
Kuinka monta hoitokertaa tarvitaan?
rTMS toteutetaan tavallisesti sarjahoitona. Depression hoidossa käytetään usein vähintään 10–20 hoitokertaa ja kivun hoidossa esimerkiksi 10–15 kerran alkujaksoa. Tarkka määrä ja hoitotiheys määräytyvät aina yksilöllisen hoito-ohjelman mukaan.
Mahdollisen ylläpitohoidon tarve arvioidaan saadun hoitovasteen perusteella.
Onko hoidolla toipumisaikaa?
Hoito ei vaadi nukutusta, ja tavallisiin päivittäisiin toimintoihin voi yleensä palata heti. Tavallisimpia ohimeneviä haittavaikutuksia ovat:
- päänsärky
- päänahan arkuus tai epämiellyttävä tunne
- kasvojen tai päänahan lihasten nykiminen
- huimaus tai väsymys
- melun aiheuttama epämukavuus
Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. rTMS voi kuitenkin erittäin harvoin aiheuttaa kouristuskohtauksen. Mielialan poikkeavasta kohoamisesta, voimakkaasta levottomuudesta tai muista uusista oireista tulee ilmoittaa välittömästi hoitavalle taholle.
Milloin hoitoa ei voida tehdä?
Ennen hoitoa tehdään turvallisuusarvio. Erityisen tärkeää on kertoa:
- epilepsiasta, kouristuskohtauksista tai niiden riskitekijöistä
- pään tai ylävartalon metalliesineistä ja implanteista
- sisäkorvaistutteesta tai pysyvästä kuulolaitteesta
- sydämentahdistimesta, lääke- tai insuliinipumpusta ja hermostimulaattorista
- aivoihin asennetuista elektrodeista, klipseistä, shunteista tai muista laitteista
- aikaisemmasta aivovammasta, aivoverenkiertohäiriöstä tai aivoleikkauksesta
- tinnituksesta tai kuulon poikkeavasta herkkyydestä
- raskaudesta
- kaikista käytössä olevista lääkkeistä ja niiden muutoksista
Tavalliset hammaspaikat eivät yleensä estä hoitoa. Epäselvissä tilanteissa soveltuvuus varmistetaan lääkäriltä ja laitteen turvallisuusohjeista.
Akuutissa itsetuhoisuudessa, psykoosissa, maniassa tai nopeasti vaikeutuvissa psyykkisissä oireissa tulee hakeutua kiireelliseen terveydenhuollon arvioon eikä varata hoitoa tavallisen ajanvarauksen kautta.
Ota yhteyttä!
- +358 40 540 3563
- info@medistep.fi
-
Kruunuvuorenkatu 11
00160 Helsinki